Tämä ompsu oli ehkä yksi ahtaimmista, joita pystyn keksimään. Tuolista sänkyyn oli matkaa noin 10 senttiä ja ompelu oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Vaan monet veivit siinä tuli vedettyä ja kunnon eväät tietysti mukana kuten kuvasta näkyy.
Sitten makkarin ahtaus sai vanhemmat voimaan pahoin ja hankittiin jollain käsittämättömällä syyllä parvisänky. Varmaan niitä ideoita, jotka edellisenä päivänä tuntuivat aivan maata järisyttävän hyviltä, mutta seuraavana aamuna mietit, että miten selvinpäin edes onnistuu saamaan näin huonoja ideoita. Eli ompelin siis parvisängyn alla. Näennäisesti tilaa oli, mutta jos laittaa kaksi korkeapaikankammoista nukkumaan parvisänkyyn, niin niitä pelottaa ja ne tarvii parrun tukemaan sitä sänkyä.
Noh, siinä se parru on keskellä ompsua. Mutta tuli siinäkin ompsussa veivattua! Niinkuin vaikka kuvan paita ja sille kaveriksi potkuhousut, jotka lähtivät vauvalahjaksi FB:n paikallisen ompeluryhmän kautta. Niin ja ompelijahan oli innoissaan kun löysi höylättyjen puutavaroiden vierestä tikkuista parrua tukipuuksi. "Sen voi verhoilla kangassuikaleella!"
Sitten meidän kaikki lähitulevaisuuden suunnitelmat heitti häränpyllyä ja me muutettiin. Nyt ei ole parrua keskellä ompelutilaa.
Makuuhuoneen ovella tervehtii tällainen näky. Expedit kätkee sisäänsä (melkein) kaikki kankaat, kaavoja, kirjoja, applikointitarvikkeita, pienet kangaspuut ja lahjaksi saadun tarvikelokerikon. Ompelukoneena hurisee Pfaff Ambition 1.0. Rakkaus <3 Vapaata lattiapinta-alaa ompsussa on nopeasti laskettuna semmoinen 3 neliötä, jotta siinä jo leikkaa kaavat ja kankaatkin eikä tarvi olohuoneessa sotkea. Oih sekin!
Makkarin puolelta näyttää tältä. Hyllyillä on tarvikkeita (kanttinauhoja, vetoketjuja, nappeja, neuloja jne) ja muutamia outoja juttuja kuten esimerkiksi Anni-nuken raajat. Anni-nuken vartalo odottaa että ompelija saisi sen tehtyä ja vietyä suutarille kiinnitettäväski raajoihin. Saumurina hurisee Singer. Äidiltä saatu pitkäaikaislainaan.
Pöydän vakiovarustukseen kuuluu myös läppäri sekä kaksi roskista, toinen ompeluroskille ja toinen paperille. Tässä pöydän ääressä tehdään tällä hetkellä kahta työtä, ommellaan ja opiskellaan, joten välillä toiset koneet joutuu väistymään. Siis joka päivä suurimman osan päivästä. Sanoin esimiehelle, että oma työpiste yliopistolla ois aika bueno, koska ompelukoneet häiritsee työntekoa...Se lupasi järjestää jotain jossain vaiheessa! Niin ja tuolla seinällähän on tietysti muistitaulu (tuo oranssi), josta mies tosin totesi, että se on säälittävän kokoinen. No se tietää mun muistin kapasiteetin ja on täysin oikeassa. Lisäksi siellä on kalenteri, johon voi merkata kaikki tärkeät menot kuten vaikka ompeluseurat tai kangasvaihtarit. Ja sitten on vielä kunniapaikalla kunniakirja, jonka sain Fb:n paikallisen ompeluryhmän ihanilta naisilta pikkujouluissa. Moon heidän silmissään Ilopilleri <3
Kuutiohyllyn päällä on sähäkän vihreä lokerikko. Sain sen lahjoituksena miehen tädiltä ja se sisälsi muun muassa kauan kaipaamiani värillisiä liituja. Jes! Myös nappeja löytyy paljon. Niistä täytyy ehkä postata erikseen, koska anoppikin lisäsi minun ennestään massiivista nappivalikoimaa. Ja omakin äiti on uhkaillut moisella. Mikä tää nappienhamstraamisjuttu oikein on? Miksi minä ja kaikki muut tunnutaan harrastavan sitä?
Seinähylly on aika täynnään tavaraa, mutta siellä toisaalta on töihin liittyviä papereita, ompelutarvikkeita ja tärkeitä esineitä, joten onko se ihme.
Hyllyn alle rupesin keräämään korttikokoelmaa ihanista korteista, joita olen saanut.
Ja koska töissä ja ommellessa varsinkin tulee jano, pitää olla paikka vesipullolle. Mieluummin kahdelle. Karkkia ei tässä pisteessä kuulemma enää saa syödä, joten töihin liittyvän muistiinpanovihon beanit saa taltuttaa makeanhimon.
Ja niin ihana ja täydellinen kuin tuo ompsu/työpiste onkin, niin ihanampi on tämä uus koti ja sen rakkaat asukit, Etenkin tuo mies, joka antaa mun harrastaa ja suostuu näin kamalasti tilaa antamaan harrastukselle.
Näissä neliöissä kelpaa Frouvan taas surruuttaa menemään!
Haasteen laitan eteenpäin
-Annamaija
